Tässä blogissa käyn läpi oppimaani biologiasta. Jokaiselle päivälle nytten on yksi kappale opiskeltavana biologiasta muiden kouluhommien lomassa. Muokkailen tekstejä tarvittaessa, jos opin jotain uutta tai löydän aiheeseen liittyvää aineistoa.

Ensimmäisenä aloitan BIOS1 Eliömaailma kirjasta. Valitettavasti tämä on veljeni vanha kirja, joten vuosimalli on 2004, mutta luotan siihen että tieto on näissä sama.

Käsittelyyn siis:

Kappale 1. Mitä elämä on?

Maailmankaikkeuden yleisimmät alkuaineet ovat vety (H) ja helium (He). Muita yleisiä alkuaineita ovat typpi (N), fosfori (P), hiili (C) ja happi (O). Kehossamme on eniten juuri näitä alkuaineita heliumia lukuunottamatta. Yleisen alkuräjähdys uskomuksen mukaan elämä alkoi n. 12-15 miljardia vuotta sitten. Silloin tapahtui alkuräjähdys, jossa alkuaineet levisivät maapallolle. Tähtien valo ja lämpö toimivat fuusioreaktion ansiosta. Tähti koostuu vetysidoksista ja ne liittyvät heliumiksi, jonka seurauksena vapautuu valtavasti energiaa. Kun vety loppuu niin happimolekyyli liittyy hiileen ja sen jälkeen vuorossa on fosfori, hiili ja vety. Lopulta tähti räjähtää ja sen sisältämät alkuaineet leviävät ympärille ilmakehään. Tästä tulee käsitys sille, että olisimme tähtien lapsia.
Hiili on tärkein alkuaine elämän kannalta. Hiilellä on loistavat kemialliset ominaisuudet. Se pystyy sitomaan itseensä monia muita molekyylejä jopa neljä kappaletta. Lisäksi Hiili voi muuttaa muotoaan ja voi olla suora, haaroittuva tai rengasmainen. Tämä lisää hiilen loistavaa orgaanista monimuotoisuutta.
Kun eliö kuolee, niin hajottavat hajottavat eliön alkuaineet takaisin käytettäväksi ja näin ollen meissä voi olla samoja alkuaineita kuin vaikka kasveilla.
Tunnistamme elämän ja samalla elävät eliöt siitä, että niitä yhdistävät samat asiat. Näitä ovat: 1) Järjestäytyneisyys; Atomi--> molekyyli-->makromolekyyli-->soluelin-->solu-->solukko ja kudos-->elin-->elimistö-->yksilö-->populaatio--> eri populaatioista eliöyhteisö--> ekosysteemit--> biosfääri eli elämänkehän.
2) kemialliset ominaisuudet; eliöillä on sellaisia ominaisuuksia, joita ei ole orgaanittomalla kuten proteiini. Proteiini ei ole itsessään mitään, mutta kun se osallistuu solujen rakentamiseen niin siitä tulee osa elämää. 3) informaatio ja sen hyödyntäminen; solujen informaatio sijaitsee DNA:n geenissä. DNA:n geenissä sijatseva informaatio välittää tietoa soluille ja näin ne kykenevät valmistamaan tarvittavia aineitaan. 4) lisääntyminen; kaikki eliöt pystyvät lisääntymään ja näin siirtämään geeninsä eli perimänsä informaatio eteenpäin jälkejäisille. 5) evoluutio; Eliöille tulee ominaisuuksia, jotka auttavat sopeutumaan vallitsemaan ympäristöön ja perintötekijät voivat muuttua niin että eliö sopeutuu muuttuvaan ympäristöön. Ne, jotka ovat saalistajien ruokana voivat olla väriltään ympäristön värisiä niin ettei heitä huomata. 6) itsesäätelykyky; eliöt pystyvät aistimaan ympäristöä ja toimimaan ympäristön mukaan ja aistivat asioita. Esimerkiksi kasvin lehdet kääntyvät aurinkoa kohti, jotta ne saavat kaiken hyödyn auringon säteilyenergiasta ja sitovat sitä itseensä fotosynteesiä varten. 7) elämänkaari; kaikki eliöt syntyvät ja kuolevat mutta sen pituus voi vaihdella. Esimerkiksi kilpikonna voi elää vaikka kuinka vanhaksi, mutta perhonen voi elää vain muutaman päivän. 8) Aineenvaihdunta; eliöt ottavat ympäristöstä aineita ja poistavat ympäristöön aineenvaihdunnan jätteitä. Eliöt tarvitsevat ottamiaan aineita rakennusaineiksi ja energianlähteeksi.
Nestemäisessä muodossa oleva vesi on elämälle välttämätöntä. Vedellä on loistavat kemialliset ja fysikaaliset ominaisuudet. Vesi on loistava liuotin ja tästä johtuen monet kemialliset reaktiot voivat tapahtua. Fotosynteesissä tarvitaan vettä ja lisäksi se on lopputuotteen hapen ominaisuudessa. Vedellä on myös loistava ominaislämpökapasiteetti eli vesi voi sitoa tai luovuttaa lämpöä ilman että sen oma lämpötila muuttuu. Lisäksi maapallolla on paljon vettä ja suuret vesimassat pystyvät tasoittamaan lämpöä ja luomaan näin sopivaa lämpötilaa maapallolle. Vesi on myös loitava aineiden kuljettaja.
Elämälle välttämätöntä on myös oikea säteily. Auringosta tulee säteilyä aina lyhytaaltoisista röntgen- ja gammasäteistä pitkäaaltoisiin radio- ja mikroaaltoihin. Miten lyhytaaltoisempi niin sitä enemmän energiaa. Elämän kannalta näkyvä valo ja lämpösäteily ovat tärkeimmät. Lyhytaaltoista UV säteilyä pääsee välillä maapallolle ja sen ehottomana estona on otsonikerros. Ilman otsonikerrosta maapallo tuhoutuisi pitkälti UV-säteilyn ansiosta. Lyhytaaltoinen säteily pystyy tunkeutumaan solun sisälle ja muuttamaan solun perintöaineksien rakennetta, mistä seuraa solun toiminnan muuttuminen tai jopa solun kuoleminen. Elämälle välttämätöntä on myös ehdottomasti sopiva lämpötila, sopivasti kemiallisia raaka-aineita, tarpeeksi energiaa, valoa ja lämpöä.

Yhteenvetona kappaleen otsikolle mitä elämä on?

Elämä on siellä missä on orgaanisia yhdisteitä ja elämää. Eliö luokiteltiin näiden perusteella; järjestäytyneisyys,  evoluutio, itsesäätely, elämänkaari, lisääntyminen, informaatio ja sen hyödyntäminen ja kemialliset ominaisuudet. Elämälle välttämätöntä olivat nestemäinen vesi, hiili, sopiva lämpötila, valo, energianlähde, kemialliset raaka-aineet ja säteily sekä otsonikerros eli kaasukehä.

Kappaleen sisältämä käsite

biosfääri= maailma, jossa on elotonta ja elollista. Eli maailma, jossa on elämää. Kaikki maailman ekosysteemit muodotavat elottoman luonnon kanssa biosfäärin eli elämänkehän.