Niinhän se on, että emme voisi tehdä tieteellistä tutkimusta tai suojella elämän monimuotoisuutta, jos emme tietäisi edes eliöiden nimiä tai lajia. Lajeissa käytetään hierarkista järjestelmää joka on seuraavanlainen: laji-->suku-->heimo-->lahko-->luokka-->pääjakso eläimillä ja kasveilla ja sienillä se on kaari-->luokka
Esimerkkinä lajina toimii susi jolloin sukuna toimii koirat ja heimona toimii koiraeläimet, lahkona toimii petoeläimet ja luokkana toimii nisäkkäät, pääjaksona toimii selkäjänteiset ja kuntana eläimet.
Eliölajit jaetaan kuuteen eri kuntaan (perustaja Carl von Linnen 1700-l ruotsalainen), jotka ovat alkeiseliöt eli esitumalliset joita ovat bakteerit ja arkit. Alkueliöihin, joihin kuuluvat esimerkiksi tohvelieläin ja ameba. Lisäksi kuntiin kuuluu eläimet, kasvit ja sienet. Esitumalliset eliöt eli alkeiseliöiden perintöaines on solulimassa ja alkeiseliöt ovat yksoluisia ja solut ovat pieniä ja soluissa on vähän soluelimiä. Bakteerit ovat monessa mukana ja yleensä ne jakaantunut jakaantumalla, mutta välillä myös suvullisesti. Esimerkiksi syanobakteeri eli sinilevä pystyy yhteyttämään, koska sillä on solulimassaan lehtivihreää. Maaperän typensitojabakteerit pystyvät sitomaan ilmasta typpeä kasveille sopivaan muotoon. Ihmisen suolistobakteerit pystyvät elämään symbioosissa. Bakteerit ovat mukana hajotustoiminnasssa ja näin ovat olennaisena osana aineiden kiertokulua. Useimmat bakteerit ovat taudinaiheuttajia tai loisia Osa bakteereista pystyy muuttumaan lepoitiöksi, jolloin niiden elintoiminnot ovat minimissään. Bakteerit muistuttavat tumallisia enemmän kuin arkit ja niillä on voinutkin olla yhteinen kantamuoto. Bakteerit ja arkit ovat yksisoluisia. Arkit kestävät suuria lämpötiloja ja ovat loistavia selviytymään.Arkkien ja bakteerien joukossa on sekä omavaraisia että toisenvaraisia ja hapettomissa oloissa selvityjiä ja hapellisissa oloissa selviytyjiä.Kaikki alkeiseliöt ovat kosteiden ympäristöjen eliöitä ja ne voivat olla yksi- tai monisoluisia sekä omavaraisia tai toisenvaraisia. Tumallisiin kuuluvat alkueliöt eli esimerkiksi tohvelieläin ja ameba. Alkueliöihin kuuluvat myös esimerkiksi malarialoisio, joka aiheuttaa tauteja. Alkueliöihin kuuluvat myös levät ja ne pystyvät yhteyttämään eli ovat omavaraisia eli autotrofisia. Yhteyttämisen ansiosta levät ovat hyviä tuottajia vesistöjen ravintoketjussa.Kasvikuntaan kuuluvat sanikkaiset, sammalet ja siemenkasvit. Siemenkasvit luokitellaan vielä koppelosiemeniksi joita ovat koivu, juolavehnä ja voikukka ja lisäksi paljassiemenisiin joita ovat mänty ja kuusi. Suvuton lisääntyminen on mahdollista rönsyjen ja mukuloiden ja pistokkaiden avulla.Kasvia pystyvät yhteyttämään ja ovat myös omavaraisia eli autotrofisia. Kasveissa on paljon soluja, kuten pintasolu, eritessolu, perussolukko, tukisolukko, kasvusolukko ja tukisolukko. Kasvien soluseinä on yleensä selluloosaa. Sienien soluseinä taas on kitiiniä. Lisäksi sienet ovat toisenvaraisia eli heterotrofisia eli eivät pysty yhteyttämään. Sienet elävät symbioosissa esim keltavahvero eli kantarelli koivun kanssa. Lisäksi sienet voivat saada ravintonsa loisimalla tai hajottamalla. Sienet lisääntyy itiöiden avulla. Sienet voivat lisääntymään suvullisesti periaatteessa sienirihmastojen avulla, kun kaksi sienirihmastoa yhdistyy niin voi syntyä itiöemä eli sieni. Jäkälä on levien ja sienien symbioosi, jossa sienirihmasto ottaa ravinteita ja vettä ja leväosa sitoo ja antaa sokeria. Eläimet toimivat geeniensä eli aistiensa varassa.Monisoluisissa levissä ei ole eroteltavissa lehteä, varsia ja juuria ja näin niitä kutsutaan sekovartisiksi. Myös levien soluseinän rakenne, ravinteiden ja veden kuljetysjärjestelmä ja yhteyttämisväriaineet- ja tuotteet ovat erilaisia eli eivät ole kasveja. Eläimillä ei ole soluseinää ja kudoksia on esimerkiksi pintakudos(epiteelikudos), tuki ja sidekudos, hermokudos, lihaskudos. Elintoimintoja säätelee hermosto ja hormonit.
Virukset ovat kuntaluokan ulkopuolella, koska niillä ei ole aineenvaihduntaa eikä kunnollista solua.
Eläinten luokittelussa käytetään apuna DNA:ta ja aminohappojen järjestäytyneisyyttä. Proteiini kuitenkin syntyy DNA:n ohjeiden mukaan ja proteiinit rakentuvat aminohapoista.
Eliöitä on luokiteltu jotain 1,7 miljoonaa ja eläimiä 1,4 miljoonaa, mutta uskotaan että eläimiä on paljon enemmän koska kaikkia sademetsän eläimiä esimerkiksi ei ole voitu tunnistaa vielä. Arvellaan, että eläimiä voi olla 10 miljoonaa tai jopa 100 miljoonaa.
keltavahvero
Juolavehnä, joka kuuluu koppisiemeniin
Keltakarvetta
Kappaleen sanastoa:
omavarainen: toiselta nimeltään autotrofinen eli pystyy yhteyttämään ja lisääntymään suvullisesti, esim kasvit ja eläimet. Eliö, joka kemo- tai fotosynteesin avulla pystyy sitomaan itseensä tarvitsemansa energian ja tuottamaan tarvitsemansa orgaaniset yhdisteet.
toisenvarainen: toiselta nimeltään heterotrofinen eli ei pysty yhteyttämään eikä lisääntymään suvullisesti, esimerkiksi sienet. Eliö, joka käyttää hyväkseen tuottajien sitomaa energiaa ja biomassaa. Kaikki kuluttajat ja hajottavat ovat toisenvaraisia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti